torstai 25. toukokuuta 2017

Ikkunapuutarhurina


"Ikkunaprinssi mä oon...", vai olisiko ikkunapuutarhuri. Valitettavasti pääsi pahemman sortin kevätflunssa iskemään. En kykene pihahommiin, vaikka keli on mitä sopevin ja penkit odottavat möyhijää.

On vain pakko malttaa mielensä yskänpuuskien keskellä ja katsella ikkunasta, kuinka puoliso istuttaa puikulaperunaa pikkuriikkiseen perunamaahamme. Samalla tulivat onneksi möyhityiksi laatikot muille hyötykasveille ja penkki siemenkukille.

Itse jaksoin juuri ja juuri kantaa taimet hetkeksi ulkoilemaan porraspäähän, kun aurinko helli ja lämpötila hipoi 20 astetta. Yleensä en paljon niitä ulkoiluttele, mutta kun en nyt muuhun kyennyt.

Kurkut ja tomaatit eivät kyllä erityisemmin ihastuneet tuuleen. Pakko niiden vain on tottua. Toivottavasti pääsen itse tästä taudista eroon kunnon levolla nopeasti. Sitten isken taas intoa puhkuen kevätpuuhiin.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Taimia hyötymaalle


Hyötymaa on vasta muokkausvaiheessa, mutta sisällä ollaan jo pitkällä. Kurkut venyvät mittaa ja pelkään, että kesä lämpenee niille liian hitaasti. Lajikkeen pitäisi menestyä myös avomaalla. Olen kyllä hankkinut harsotunnelin, mutta mahtuvatkohan nuo enää tunneliin, kun uloslähdön aika koittaa?



Tomaatin kasvu on maltillisempaa, mutta toistaiseksi tomaateillakin menee ihan hyvin. Tämä on runkotomaattia ja myös avomaalle menossa. Sekä kurkut että tomaatit itivät lähes sataprosenttisesti ja kasvavat vauhdilla.





Kokeilin myös sitruunakurkkua, mutta se iti heikosti. Vain kaksi tainta on tulossa ja nekin vielä kovin pieniä, verrattuna pitkulaisiin kurkkuveljiinsä. Toisaalta ei pienelle hyötymaalleni oikein monta tainta samaa lajia mahdukaan. Tomaateista ja kurkuista on jo reippaasti varakappaleitakin tulossa.


Myös kiekkokurpitsaa kasvatan ensimmäistä kertaa ja sekin iti heikohkosti. Roippulaisia taimia taitaa olla kasvamassa neljä. Tätä ei käsittääkseni tarvitse tukea vaan se kasvaa maata myöten. Tai paremminkin pöydälle, elleivät kelit pian lämpene.

Esikasvatan myös jäävuorisalaattia, mutta sen kasvu näyttää todella hitaalta. Ehkä se ulos päästyään innostuu.


Toistaiseksi syötävät on napsittava kaupan salaatista, jonka istutin tillin kanssa ikkunalle yrttikeinuun. Näillä mennään hyötymaan satoa odotellessa.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Lupaus kesästä



Hitaasti lämpenee, mutta lupauksia kesästä löytyy jo. Viime vuonna tähän aikaan tuoksuivat tuomet, nyt niissä ei ole edes lehtiä. Tuomien alta sentään löytyy kesää lupailevaa kasvua eli idänsinililjoja. Ne ovat aika kivasti levittäytyneet pensaikkojen alle ja nurmikollekin.


Tulppaaneja saamme täällä vielä tovin odotella, mutta nuppuja on näkyvissä. Odotan mielenkiinnolla, mitä syntyy sinivalkoisesta tulppaani-istutuksestani.



Uskalsin lopulta ottaa suojahuput pois alppiruusujen päältä ja ne näyttävät ainakin vielä hyvinvoivilta nuppuineen ja lehtineen. Jos jostakin olen iloinen, niin näistä talven yli selvinneistä uusista taimista.




Eilen olin vähällä saada sydänhalvauksen, kun kastelin alppiruusuja lämpimällä vedellä. Kuorikatteen seassa en havainnut mitään ylimääräistä, mutta kun tyhjensin ämpärin, alkoi hirveä metakka. Sammakko-raasu järkyttyi lämmintä "sadetta" ja loikkasi kiljuen seuraavan pensaan alle.



Perennat ovat alkaneet työntyä esiin heti, kun vähän on aurinko lämmittänyt. Tätä punaista punnertajaa jäin ihmettelemään. Ostin penkkiin vuosi sitten uudet särkyneetsydämet talven viemien tilalle. Nyt muisti tekee tepposet, enkä muista, olisiko tämä ollut valkoinen? Vai mikä lie?



Ainakin vieressä kasvava punainen särkynytsydän on aivan erinäköinen. Miten sitä muistaakin niin huonosti vuoden takaiset istutuksensa. Joka tapauksessa tuolta punaiselta 
punnertajalta on kadonnut kaveri vierestä talven aikana. Aina ei kaikki voi sentään onnistua.

Viikonloppu on kulunut muutamaa kukkapenkkiä siistiessä, autotallia siivotessa ja matonpesu-urakkaa käynnistellessä. Keväällä eivät puuhat lopu, mutta ulkona on ihana puuhastella.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...