sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Kevään merkit -haaste


Sain Inkeriltä Puutarhurin tytär -blogista haasteen kertoa itselleni tärkeimmät kevään merkit. Kiitos haasteesta.

Kevät on pitkä, oikeastaan se on jo alkanut, ja jatkuu Toimelan leveysasteilla kesäkuulle saakka. Piti myös valita kevään kuukausista tärkein eli maalis-, huhti- tai toukokuu. Kaikissa näissä on hyvät ja ihanat puolensa, mutta päädyin valitsemaan toukokuun.



Parasta keväässä on tietenkin lisääntyvä valo, jota toukokuussa riittää jo ylitsevuotavasti. Auringosta ja sen suomasta lämmöstä nauttii erityisesti kissamme Eppu.


Mutta kyllä emännällekin maistuu lepohetki auringossa ja kevätpäivän suomassa lämpöaallossa. Talven jälkeen ensimmäinen kesäisen lämmin päivä tuntuu taivaalliselta.



Toinen tärkeä toukokuinen kevään merkki on heräävä luonto. Toukokuu on oiva retkeilykuukausi. Ei ole vielä liian kuuma, eikä ole itikoita, mutta luonto vaellusreittien varrella tarjoaa vaihtelevia elämyksiä; aamulla riitejäätä joen pinnassa, iltapäivällä lämmintä aurinkoa. Kevään tuoksut luonnossa ovat mahtavat.

Polkujen varrelta voi bongata kevään ensimmäiset luonnon kukkijat.



Meren rannalla ja viitosvyöhykkeellä kesä antaa odottaa itseään. Jos toukokuu sattuu olemaan viileä, ensimmäisiä maasta työtyviä kasvun värejä saa odotella. Mutta sieltä ne aina lopulta nousevat hykerryttämään puutarhurin sydäntä. Eli kolmas kevään merkki ovat värit.

Punaisina.

Vihreinä.
 

 
Keltaisina.
 
Sinisinä.

Tai syötävinä ja hapokkaina.



Neljäs tärkeä kevään merkki ovat sisällä kasvat taimet, jotka toukokuussa alkavat olla jo liian isoja ikkunanlaudalle ja odottavat kiihkeästi ulospääsyä. Ensimmäiset kukat ja hedelmätkin yrittävät puskea esiin ja kasvattaja odottaa kiihkeästi säiden lämpenemistä, jotta vaivalla ja rakkaudella kasvatetut taimet pääsisivät ulos.


Toukokuun kolmas tärkeä kevään merkki on maan sulaminen ja lämpeneminen. Melkein tunnen jo nenässäni keväisen mullan tuoksun ja aistin hetken, jolloin kaikki on vielä mahdollista. Yksikään pakkasyö, kirva tai etana ei ole vielä tehnyt tuhojaan. Hedelmällinen maa odottaa valmiina kasvattamaan meille syötävää.


Ja puikulaperunassa on lopultakin riittävän suuret idut. Maaliskuusta saakka niitä on kasvatettu, toukokuussa perunatkin pääsevät multiin kasvamaan.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä kevään merkkinä on jäistä vapautuva meri. Meren rannalla kasvaneena ja elävänä merta ei voi ohittaa. Keväällä rantojen asukit tekevät lähes päivittäin toiviomatkoja meren äärelle. Jäiden lähtöä odotetaan, kuulostellaan, ihaillaan ja intoillaan. Kun ulappa lopulta vapautuu sinisenä ja tuoksuvana, se tuo lupauksen kesästä.
 

Haaste jatkuu niin että tulee haastaa kolme muuta blogia kirjoittamaan itselle merkityksellisimmistä kevään merkeistä.

1. Tee postaus ja kerro mistä haasteen sait.

2. Kerro viisi tärkeintä kevään merkkiä jotka ilahduttavat sieluasi voimakkaimmin. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi esim. maaliskuu, huhtikuu tai toukokuu.

3. Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia.

Kevään merkkejä haastan puolestani tutkimaan seuraavat blogit:



Puutarhan lumo
Satupuutarha 
Ruusu-Liisa

torstai 15. helmikuuta 2018

Myöhästynyt ystävänpäivätervehdys!


Olen niin vanha, että en ole oikein lämmennyt ystävänpäivälle. Vuosi vuodelta se kuitenkin tulee enemmän iholle ja näkyy joka puolella. Vielä vanhempi äitini kyllä muistaa joka vuosi kukkakimpulla ystävänpäivänä, vaikka jää lähes aina ilman vastalahjaa.

Tällä kertaa pussista löytyi todella tuoreita tulppaaneja, oman kylän puutarhan satoa. Ovat kyllä ihania. Voi kai ystävälle viedä kukkia ystävänpäivän jälkeenkin, hidas kuin olen.


Työpaikalle houkuttelimme ystävänpäivänillaksi väkeä koolle näin hempeissä tunnelmissa. Mikäpä sen parempi tapa viettää ystävänpäivää kuin kuunnella kirjastossa hyvää musiikkia yhdessä muiden kirjastonystävien kanssa. Ja tulppaaneja oli sielläkin pöydällä.

Joten myöhästynyt ystävänpäivätervehdys blogiystäville!

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Arpaonni suosi


Yhden käden sormilla ovat laskettavissa kerrat, jolloin arpaonni on minua elämäni aikana suosinut. Silti osallistun harvakseltaan arvontoihin. Yllätys olikin mieluisa ja suuri, kun voitin Tarjan Parasta aikaa -blogin arvonnasta siemeniä!

Kirjekuoresta löytyi Pear shaped yellow -tomaattia, erittäin vanhaa lajiketta, jonka luvataan tuottavan valtavan määrän keltaisia pikkutomaatteja sekä White Egg -munakoisoa ja Dorset Naga black -chilipippuria. Tuo chilipippuri on pussin mukaan yksi maailman tulisimmista, hui!  Hedelmiä kerätessä pitää ohjeen mukaan käyttää käsineitä.

Kaikki ovat minulle uusia tuttavuuksia. Jokohan nyt joutuu lähtemään kasvihuoneen ostoon. Ainakaan munakoiso tai chilipippuri eivät menestyne avomaalla. Hmm, jokin järjestely on tehtävä, että pääsee näitä kokeilemaan. Tai chilipippuri ehkä menestyisi myös sisällä ikkunanlaudalla.

Mielenkiintoisia aikoja on tulossa, mutta vielä ei siltä näytä. Elämme sydäntalvea, lunta ja pakkasta riittää. Kiitos joka tapauksessa Tarjalle!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...